Lounasvinkki

Kun aamut alkaa aikaisin, on puolilta päivin äidilläkin jo kova nälkä. Usein tulee syötyä edellisen päivän rippeitä, mutta välillä tulee tehtyä ihan erillistä lounasta. Kaikenlaiset salaatit on aivan loistavia lounasruokia. Uusin herkkuni on kvinoasalaatti. Tähän salaattin olen ottanut reseptin Kaitaliinan -blogista, mutta joukkoohan voi laittaa juuri sitä mikä on omaan mieleen. Kaitaliinalla on muuten muitakin erinomaisia kasvisruokareseptejä. Käykäähän vilkaisemassa, jos sellaiset kiinnostaa.

Kaitaliinalta löytyy myös vinkki kvinoan valmistamiseen. Se kannaattaa huuhtoa hyvin, valuttaa siivilän päällä, paistaa kuivalla pannulla niin että tuoksuu pähkinäiselle ja lopuksi keittää ohjeen mukaan. Näin kvinoasta ei tule puuromaista vaan irtonaista ja on miellyttävämpää salaatissa.

 Tämä salaatti sopii myös erinomaisesti evääksi töihin, vink vink.
Maukkaita lounashetkiä!

 

 

DC-Fix

Asuntomme on melko pieni kaksikerroksiseksi paritalohuoneistoksi. Ehkä sen vuoksi täällä on jouduttu rakennusvaiheessa tekemään ratkaisuja, jotka eivät ihan omaa silmääni miellytä. Eteisessä on näkyvällä paikalla iso sähkökaappi, ja makuuhuoneessa lattialämmitykseen liittyvä kaapisto keskellä seinää. Muutama vuosi sitten, nämä kaapit alkoivat ärsyttää minua suunnattomasti ja mietin mitä niille keksisi.

Netissä törmäsin DC-Fix-sisustuskalvoon. Se on tarkoitettu nimenomaan sisustukseen, eikä siitä jää mitään liimajälkiä sienään tai kaappiin, jos sen joskus haluaa poistaa. Kalvoja on saatavana useissa eri väreissä ja matta- tai kiiltäväpintaisina, niitä voi ostaa rautakaupoista, 2m rullalla on hintaa n.8€.

DC-Fix:llä voi päällystää vaikka kokonaisen keittiön ilman, että tarvitsee vaihtaa kaapinovia. Itse kuitenkin halusin leikata kalvosta kuvioita. Eteisen sähkökaapiin päätyi tuo sateleva pilvi, jollaisia on monessa blogissa nähty aiemminkin.

 

 

Tämä yläkerran aulan valokuvakollaasin ( joka on erittäin keskeneräinen) kaveriksi päätynyt viirinauha, koristi aiemmin makuuhuoneen lattialämmityskaapin ovea. Nyt kun Neiti muutti omaan huoneeseen pinnasänkyineen ja saimme makuuhuoneeseen vanhan järjestyksen takaisin, halusin jotain uutta kaappiin. Pinterestissä oli kiva idea, jossa oli washi-teipillä tehty seinään ikkunoita. Tästä inspiroituneena tein kaappiin ikkunan.

Ps. Vihdoin ja viimein sain Bloglovin-kuvakkeen lisättyä blogiini. Hurraa!!

Viikonloppu

 

 

 

 

 

Perjantaina pakkasimme Neidin kanssa tavarat autoon, ja hurautimme viikonlopuksi mummolaan täyshoitoon. Hyvää ruokaa, lepoa, saunomista, ulkoilua ja kyläilyä.  Lauantai-aamuna olimme ulkoilemassa kirpeässä pakkassäässä ja minä harjoittelin uuden kameran käyttöä. Sen jälkeen tuore posso ja lämmin kahvi maistui taivaallisen hyvältä. 

Neiti repolainen ja hupsu tupsupipo

Pitkästä aikaa iski neulontavimma. Ystävä oli tehnyt pojalleen ihanan kettupuuhkan ja siihen sopivan tupsupipo. Siitä innostuneena, tein Neidille samanlaisen setin. Näistä tuli super suloiset!

Kettupuuhkan ohje täältä
Pipon ohje täältä

Haastaja avokadopastalle

Jos päätit kokeilla cannelloneja, niin suosittelen ostamaan sen verran ison pullon valkoviiniä, että siitä riittää myös tähän chili-pekonipastaan. Juuri kun mainostin, kuinka meillä ei juurikaan punaista lihaa valmisteta, niin joudun toteamaan, että pekoni on poikkeus. Etenkin toissasyksyisen Jenkki-reissun jälkeen pekoni on pikkuhiljaa hiipinyt meidän keittiöön. Monessa maassa pekoni miltein luetaan kasvikseksi, se on tullut reissuilla todettua. Edelleenkin naurattaa muistellessa pienen Portolaisen ravintolan hampaatonta, vanhaa tarjoilijaa, joka väänsi tilaamamme vegeburgerit baconburgereiksi.

Tämä maistuva ja helppo resepti löytyy Hanna ja Alexander Gullichsenin Safkaa- parempaa arkiruokaa- kirjasta. Suosittelen muutenkin kyseistä keittokirjaa, siinä on paljon hyviä, mutta yksinkertaisia reseptejä. Heiltä on juuri ilmestymässä uusi kirja, Safkaa- maanantaista sunnuntaihin. Odotan myös innolla heidän ohjelmaansa, Meidän safkaa, joka alkaa maanantaina Avalla klo 21.

Chili-pekonipasta (Ohje kirjasta Safkaa, parempaa arkiruokaa)

n. 150g pekonia

3 rkl oliiviöljyä

1 chili (poista siemenet)

2 valkosipulinkynttä (unohdin laittaa :D )

1/2 keltasipulia

1 dl valkoviiniä

tinjamin- ja rosmariininoksa

laakerinlehti (tämäkin unohtui...)

1 dl sokeriherneitä

(tuoreita tai pakastettuja) (nämä unohdin ostaa kaupasta, koska  ostoslista jäi kotiin! :D)

2 dl kuohukermaa

suolaa

mustapippuria

400-500 g tagliatellea (laitoin tuorepastaa)

100 g parmesaania

Laita hyvin suolattu vesi kiehumaan isoon kattilaan. Viipaloi pekoni parin sentin mittaisiksi siivuiksi ja paista kuumalla pannulla kunnes se on rapeaa. Nosta reikäkauhalla pekonit talouspaperin päälle, johon ylimääräinen rasva saa imeytyä.

Kaada pannun pohjalle 3 rkl oliiviöljyä ja freesaa viipaloitua chilejä ja kuutioituja sipuleita kolmisen minuuttia. Kaada mukaan valkoviini sekä yrtit ja herneet. Anna porista miedolla lämmöllä viitisen minuuttia, kunnes neste on haihtunut noin puoleen alkuperäisestä. Nappaa yrtit pois pannulta. Lisää kerma ja kiehauta. Laita rapeat pekonit mukaan ja mausta kastike suolalla ja mustapippurilla. Tarkista maku, tässä vaiheessa se saa olla tiivis, tulinen ja melko suolainen.

Keitä pasta ohjeen mukaan, lisää keitetty ja lävikössä valutettu pasta kastikkeeseen. Pyöräytä raastettu parmesaani pastan sekaan. Anna vetäytyä hetkinen, tarjoile.

PS. Indiedaysilla on ilmeisesti jokin yhteistyö-kampanja ohjelman tiimoilta. Tämä postaus oli tehty pelkästään silkasta rakkaudesta hyvään ruokaa. 

Vauvan vaaka

                                                             Vauvalla on vaaka,
                                                             sillä se punnitsee
                                                             mitä se tahtoo tehdä
                                                             ja mitä se ei tee.

                                                             Yhdessä kupissa on tähdet,
                                                             toisessa kupissa on kuu,
                                                             kun maailmalle lähdet,
                                                             kaikki onnistuu!

                                                                                       Hannele Huovi
 

Aloitimme vuoden alusta uuden harrastuksen, muskarin. Neiti tykkää aivan valtavasti musiikista ja jo ennen muskarin aloittamistakin kotona oli ahkerassa kuuntelussa Karvakorvan laulupurkki ja Vauvan vaaka. Molempiin löytyy myös kirja, jossa on leikkiohjeita, nuotit ja laulujen sanat. Olen itse lähes yhtä innoissani muskarista kuin Neitikin, joten harrastus on molempien mieleen. Tänään myös käytiin naapurissa soittelemassa marakassia ja tamburiinia. Täytyy ilmeisesti lähteä soitinkaupoille.
 
Miehen kanssa emme mitenkään aktiivisesti harrasta musiikkia, vaikka molempien puolella musikaalisuutta on enemmänkin. Kuuntelemme kotona ns. aikuisten musiikkiakin, mutta haluan soittaa ja opettaa Neidille myös ihan lastenlaulujakin.

 Välillä meno äityy sellaiseksi ettei edes sukat pysy jaloissa!

Lumi!

Se on vihdoin täällä!